*

Taidelaronia Maailman paras ja ainoa Hilkkapien Onnentyär Ämmi, Kaikilla ihmisen oikeuksilla.

UuenSuomen Joulumuori 2015 löysi Unelman

  • Tämä maalaukseni (42x59cm) on menossa sinne Revontulten kautta Tornionlaaksoon ja sieltä Ouhluun - Taidenäyttelhyyn Jouluasemalle Tornion rautatieasemalle, tervetuloa! Valokuvan värit ei tee oikeutta maalaukselle, sanon mie itte.
    Tämä maalaukseni (42x59cm) on menossa sinne Revontulten kautta Tornionlaaksoon ja sieltä Ouhluun - Taidenäyttelhyyn Jouluasemalle Tornion rautatieasemalle, tervetuloa! Valokuvan värit ei tee oikeutta maalaukselle, sanon mie itte.

 

Unelma on lehmä ja nyt mie sitte rakhaat kaikki Sari, Seppo, Vappaavuoro ja koko Usarin heimoväki, nyt mie pääsen lypsähmään, että saama sitä joulupuuroa. Monenlaista soppaa tet tietenki ittekki keitättä täälä puuron kaveriksi ja Marja saakhoon sittte sen mantelin. Soppiikosse näin  ja kyllä mie varmasti hämmennän, kuten Jouluvaarimme luotti. 

Enkä malta olla laittamatta tuon ihanan Unelmani tarinaa vielä tähänki, olkaa hyvät!

"Unelma on lehmä ja son syntyny 15.10.2006 tai aikaisemmin jonakin sopivana päivänä!

No miepä muistelen sen homman! Minun unelmalla oli monta ossaa. Aivanko neljä jalkaa. (Neljä jalkaa niinko lehmällä.) Ja ne tullee julki jalka kerrallaan tai vähitelle tai vuorotelle. Niin minun unelma heti alusta, minun unelma on ko lehmä!

Son muhkea ihana unelma, siis Lehmäunelma ja sillä on päässä kaksi korvaa, suurta korvaa ja niillä korvilla se on kuullu ja kuulee kaiken mitä tarttee kuulla tämän lehmän tai unelman suhteen.

Ja kappas, niin se veti keuhkonsa täytteen ilmaa, ja autuaallisen hitaasti se puhaltaa sen ilman ulos siehraimistaan. Se hengittää.

Hengitys on tärkeintä. Se on se tärkein ja olleellisin! Unelman henki tekkee ensin vähän suoraa kuviota ja sitten se kihartuu hauskasti pieniksi keräsiksi eikä sen henki haise, ei se haise eikä löyhkää. Sen henki tuoksuu raikkaalle ko kevätkoivikko tai pakkasaamu!

Koko elikko hymyää olemassa olon riemua. Minun Unelma hymmyilee.

Sitte sillä on suora katse. Semmonen lehmän rauhallinen ja levollinen katanto. Eikä se kato niinko lehmä uutta navetan ovea, vaan tämä lehmä kattoo tummilla ja usko tai älä, sillä on syvälliset silmät ja se näkkee erityisen selkeästi ympärilleen.

Se kattoo ja siis selkeästi se näkkee varauksesttomasti, mittään pelkäämättä, mittään miksikkään muuttamatta. Se ymmärtää ja hyväksyy ja uskaltaa rohkeasti nähä, että miten se on tämän maailman kans.

No niin ja sitten sillä, minun Unelmalla on suuri pehmeä kauniin punanen, kerrassaan tyylikäs turpa ja hamuaa hellästi tämän maailman luomuhyvvää. Ja välillä Lehmäunelmani ammuu kurkun täydeltä elämäniloa tai kun on muuta tärkeää asiaa.

Lisäksi sen koivet pitävät se lujasti jalat maassa -lehmänä. Tämä lehmä, minun Unelma, ei lennä. Ei lennä, ei, se oli heti paljon kokenu ja elämää nähny ja otti niillä omilla kopukoilla koivillaan maasta niin lujasti kiinni, että se alko heti saamaan maasta elämänvoimaa.

Eikä tämän Unelman tartte ponnistaa eikä vääntää eikä vänggätä, vaan se voi hyvin ja menestyy ihan semmosenaan ja aina ja ikuisesti koko sen elämän ajan.

Sitten sen korvat on semmoset, että ne immee taivaalta viissautta ja koko Lehmäunelma ja kaikki aivan soi sopusointua maailman kanssa.

Sen mahan alla keinuvat ihanat tuotteliaat utareet ja häntä huiskii kaikki turhat kärpäset kauas pois.

Nyt Unelmalla on jo ikää niin paljon, että sen peräpäästä ei tule vasikoita eikä pikku-unelmia, vaan sieltä tullee pois kaikki tarpeeton, joita Unelma ei tartte. Eikä sitä tarpeetonta tartte sen itte luua, siis luoda, eikä lapioida, vaan sitä tarvittaan muualla täällä maailmassa.

Lehmäunelmani on suoraselkäinen ja hyväluinen lehmien lehmä! Se on täydellinen Unelma.

Ja tällä Suurella Unelmallani on ne neljää kuivaa, kovaa sorkkaa. Ja niin net sorkat lähti sitä aikoihnaan viehmään etteenpäin maailman kinttupolkuja valtateitä!!

Ja ne Lehmäunelmani koivet kantavat unelman hyvin ja juuri sinne minne sen kuuluu milloinkin kulkea ja mennä ja sillä on mahtavasti elämänvärinen paksu, koko unelmaa hyvin suojaava nahka.

Oho, meinas unohtua selittää -pää! MInun unelmalla on suuren suuri pää, niinko lehmällä ruukaa ollakki.

Ja Unelmalehmä kantaa komeasti päänsä, ko sillä on niin hyvinmuodostunut sulomuotoinen niska!!

No, siis sen pään sisällä on hyvät, siis aivan loistavat ja liikkuvasti myllertävät iloiset aivot, joiden ansioista Unelmalehmäni haistaa, maistaa, tajuaa ja toimii kuin unelma!

No niin vieläki yksi asia. Unelma on Kellokas! Se ei ole aikaansa edellä eikä jäljessä, se on tässä ajassa. Ja sen kaulassa kilkkaa kello ja sillä se hrättelee ja havahduttelee meitä ihmisiä.

Lempeästi myhäillen tämä minun Unelmalehmä kulkee eteenpäin. Se kulkee terveenä ja kauniina ja niin onnellisen näköisenä kuin Lehmäunelman vain ikinä voi kuvitella kulkevan!

Se siis kulkee omalla kestävällä ja elämänlait ymmärtävällä lyyli-tyylillään pitkin elämän kinttupolkuja ja niittyjen pientareita meidän kaikkien keskellä. Syö, märehtii ja tuottaa. Ja kaiken tarpeettoman huolehtii kauniisti uusiokäyttöön. Tuottaa sopivasti, ei pinnistä eikä ponnista eikä ainakkaan pakota. Se on lempeä ja äärettömän hyväksyvä kaiken kanssa!

Eikä se koskaan milloinkaan onnu, vaikka jaloista on näkösällä milloin mitkäkin. Se on joustava ja sen olemuksessa on kepeyttä ja keveyttä, vaikka se on iso ja suuri ja mahtava minun Lehmäunelmani. Se on tasapainoinen. Sen tasapaino on aivan ihmeellinen. Elämä on ihmeellistä.

Ja tämä tasapainoinen eikä ollenkaan omituisen näköinen Lehmäunelmani tulee elämään ja kulkemaan ja kukoistamaan juuri sopivan ajan! Ja kun aika on, se luopuu olemassa olostaan kivuttomasti ja muuttuu uusiksi ilmiöiksi täällä maailmassa.

Lehmäunelmani kuuluu menestyjiin ja onnistujiin, kuten me kaikki. Jokainen meistä on omansalainen onnistuja ja oman ainutlaatuisen ainutkertaisen elämänsä luoja, kokija ja kulkiaja!"

Rakastavin, kunnioittavin, kiittävin, kannustavin ja iloisin terhveisin Hilkka Anneli Laronia Sulle Sari, Seppo ja teille kaikille koko UusiSuomi!

http://sarilait.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/207988-pukkipari-2015...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Siinähän on äpyli joka lypsää lilliä.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Hyvät varmasti on äpylin lillit
Toivoma ettei tulis puuroa sekottavat vellit
Eikä net tulekko värikki on nuin karamellit
Keltanen voitti valokuvissa - ja saima nyt karamellit!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Voi, että on ihana tarina ja lehmä. Tuli heti vaikka kuinka monta lempeää lehmää mieleen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Lehmille annettiin ainakin ennen nimi vuosittain vaihtuvilla alkukirjaimilla aakkosten mukaan. Niinpä jokainen tiesi sitten nimestä lehmän vuosimallin. Mummolla oli Palmu niminen lehmä, mutta en tiedä mikä vuosi oli P:n vuoro. Meillä oli Napri niminen lehmä ja se oli Kaprin vasikkana syntynyt, eli oli ilmeisesti emänsä ensimmäinen tai toinen vasikka.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Nyt mie ihmettelen, ettäkö tiän, että Muurikki oli vanhempiko Ipsa, niin niitten nimet ei ollu ainakhaan aakkosjärjestyksen mukhaan. Ja se Muurikki oli joku kantakirjalehmä, senki muistan.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Olipa mukavaako tykkäsit ja huomaan nyt, että muistanhan mieki jotaki, siis minun äitilä oli kaks lehmää, Muurikki ja Ipsa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Jos ei olisi Unelma kärpäsistä vapaa
sakean savuksen sen vierelle tekisin
helpottaisin Hilkan vetimistä vetoa

mutta eipä Unelmaa ahdista ampiaiset
eivät ilkeät taudit -eikä tulehdukset
ei pala Unelman maito kasarin kylkeen

kuplien kellehtii riisihauteen kehto
itsekseen valmistaa jouluista juhlaa
pöydässä vartoo väki - Unelman unelma

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Oooh ihanaa sie tuki ja turva Seppo-jouluvaari ja onneksi Unelmaa ei ahista yhthään mikhään!

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset